Uncategorized

Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon turvataan myös kansainvälisissä sopimuksissa sekä kuntalaissa. Tapahtuuko näin? Tutkimusryhmä SILEn mukaan monet ryhmät jäävät päätöksenteon ulkopuolelle. SILE-sana tulee “Silent agents affected by legislation”, joka viittaa siihen, että moninainen ja inklusiivinen tieto, tarpeet […]

Tutkimusten mukaan Suomi on korkean luottamuksen maa, mutta ihmisillä on keskimäärin heikko usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Tieto omista perusoikeuksista sekä vaikuttamisesta saattaa olla heikko. Tällä hetkellä kyse on myös laajemmasta hyvinvointivaltion, kilpailuyhteiskunnan ja yksilön suhteista. Demokratian ja politiikan kuihtuminen on myös merkki yhteisöllisyyden puutteesta. Onko Suomessa enää yhteisöjä mihin jokainen voi kuulua? Laajemmin sanottuna, Helsingistä puuttuu

Kun ajattelen taidetta ja kulttuuria, pohdin sitä etenkin yhteiskuntaan kietoutuneena, kollektiivisena asiana, joka voi olla poliittista tai ei. En näe sitä niinkään erillisenä toimintana jonka tehtävänä on tuottaa yhteiskunnalle jotain tai kannatella demokratiaa. Luovuus ja mielikuvitus ei myöskään ainoastaan ”asu” taiteen tai kulttuurin kentällä. Ajattelen taiteen ja kulttuurin roolin ennen kaikkea asioina jotka kannattelevat elämää,

Tämä juttu on julkaistu Helsingin Sanomissa: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010633204.html Taiteiden yö on ihanaa, paljon kaivattua kulttuurin juhlistamista. Ongelmallista kuitenkin on, että Taiteiden yö pakkaa satoja tapahtumia samalle illalle, mikä vie huomiota itse taiteilijoilta sekä pakottaa kävijät valitsemaan valtavasta määrästä tarjontaa. Ilmiö liittyy myös muihin kesän aikaan pakkautuvien kulttuuritapahtumien- ja festivaalien samanaikaisuuteen. Suomen kesän tapahtumat voisi sijoittaa hajautetusti koko

Tämä juttu on julkaistu Helsingin sanomissa 17.11. : https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010828897.html Helsingin Sanomien jutussa käsiteltiin maahanmuuttajien kokemuksia Suomessa (HS 10.11.). Jutussa tulee esiin suomalaisten oletus siitä, mitä on olla hyvä maahanmuuttaja. Tähän usein kuuluu niin sanottu ”suomalaistuminen”. Mitähän tämä tarkoittaa? Erityisesti Hamdi Mohamed Hagi Alin kertomuksessa tulee esiin oletettu itsensä pienentäminen tai sensuroiminen, jotta hän voi miellyttää suomalaisia: ”Joo, ymmärrän

Tärkein tavoitteeni Helsingin kuntavaaleissa on vahva paikallisdemokratia. Paikallisten asukkaiden osallistaminen päätöksentekoon on lakisääteinen tehtävä kunnissa. Tällä hetkellä tämä on puhtaasti kosmeettista Helsingissä. Poliitikkojen tulee jalkautua ja tehdä yhteistyötä asukkaiden kanssa aidosti. Ilman vahvaa ja aitoa paikallisdemokratiaa emme voi tehdä tietoperustaista ja yhdenvertaista politiikkaa. Uuden valtuuston aloittaessa tehdään uusi kuntastrategia. Demokratian tulee olla perustavanlaatuisena osana strategiaa,

What is ”development”? “Development” does not only happen in the global south. I am critical of the mainstream development narrative, as it often neglects sovereignty of the people, and rather talks about “empathy” reserved for the ”resilient” people living in the global south. This is why I just prefer to talk about politics that is

Näin PAM:in lakkojen alla ajattelin puhua hieman työmarkkinoista ja niiden monista todellisuuksista. Omaa työelämääni on hallinnut vahva selvitymisen kokemus, eräänlainen ”hustlaus”. Tämä tarkoittaa kokemusta siitä, että täytyy koko ajan olla valmiustilassa etsimässä työmahdollisuuksia ja työvuoroja. Tämä kokemus on tyypillistä ns. epävarmoissa tulorakenteissa eläville. Stressi siitä, mistä tulee seuraavan kuun vuokra, mihin on varaa ja mistä

Poliisia ei tule pelätä Suomessa. He ovat palvelemassa kansan turvallisuuden puolesta, ei sitä vastaan.