Tärkein tavoitteeni Helsingin kuntavaaleissa on vahva paikallisdemokratia. Paikallisten asukkaiden osallistaminen päätöksentekoon on lakisääteinen tehtävä kunnissa. Tällä hetkellä tämä on puhtaasti kosmeettista Helsingissä. Poliitikkojen tulee jalkautua ja tehdä yhteistyötä asukkaiden kanssa aidosti.
Ilman vahvaa ja aitoa paikallisdemokratiaa emme voi tehdä tietoperustaista ja yhdenvertaista politiikkaa.
Uuden valtuuston aloittaessa tehdään uusi kuntastrategia. Demokratian tulee olla perustavanlaatuisena osana strategiaa, jonka tulee tavoittaa myös hiljaiset ryhmät. Liberaali demokratia sulkee ihmisiä ulkopuolelle, ellei pidetä huolta käytäntöjen soveltamisesta ruohonjuuritasolla. Toisin sanoen, lait eivät riitä, tulee monitoroida toteutuuko ne käytännössä, tietävätkö ihmiset oikeuksistaan ja käyttävätkö he niitä.
Demokratia ei myöskään ole pelkästään hallintomuotoja. Ihmisten usko ja luottamus voida vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin on ratkaisevaa yhteiskunnan vakaudessa, luovuudessa ja yhdenvertaisuudessa.
Työssäni eri yhteisöjen kanssa kysymys valtasuhteista on 100% tapauksista ensimmäinen asia kun pohdimme ratkaisuja ongelmiin. Eli osallistava demokratia on lähtökohtaisesti poikkileikkaava teema kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, ja meidän tulee ymmärtää erilaisia valtasuhteita jotta voimme arvioida miten demokratia toteutuu.
Paikallisdemokratia ei ainoastaan ansaitse omaa strategiaansa, vaan se on kaiken päätöksenteon perusta. Ilman sitä emme voi tehdä tietoperustaisia päätöksiä ja puheet yhdenvertaisuudesta ovat vain sanahelinää.
Aiemmat ”demokratiapilotit” eivät ole menestyneet, koska asukkaat eivät ole kokeneet voivansa aidosti vaikuttaa asioihin. Tämä tulee ottaa tosissaan ja pyrkiä lisäämään vahvaa ja pysyvää päätäntävaltaa eri asuinalueille.
Meidän tulee demokratisoida tiedontuotantoa ja päätöksentekoa. Helsingin valtuuston tulee perustaa pysyvä demokratialautakunta, joka osallistaa kansalaisia, työntekijöitä ja asiantuntijoita. Tarvitsemme myös monikanavaista vaikuttamista: asukasvaltuustoja, kaupunkilaispaneeleja sekä suoraa äänestämistä.
Tämä tavoittaisi erilaisia ryhmiä, kuten eläkeläiset, yksinasuvat, maahanmuuttajat, nuoret, pienyrittäjät ja pienituloiset, vammaiset, turvapaikanhakijat, paperittomat, sairaat, työttömät, romanit, saamelaiset, nuoret sekä freelancerit.
Eli: demokratia ei ole joko-tai kysymys. On vain näennäisdemokratiaa ja demokratiaa.