Tämä juttu on julkaistu Helsingin sanomissa 17.11. : https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010828897.html
Helsingin Sanomien jutussa käsiteltiin maahanmuuttajien kokemuksia Suomessa (HS 10.11.).
Jutussa tulee esiin suomalaisten oletus siitä, mitä on olla hyvä maahanmuuttaja. Tähän usein kuuluu niin sanottu ”suomalaistuminen”. Mitähän tämä tarkoittaa?
Erityisesti Hamdi Mohamed Hagi Alin kertomuksessa tulee esiin oletettu itsensä pienentäminen tai sensuroiminen, jotta hän voi miellyttää suomalaisia: ”Joo, ymmärrän kyllä, että maassa eletään maan tavalla, mutta on siinä vähän sellainenkin ajatus, että pitäisi luopua part of my identity [osasta omaa identiteettiä]. Loppujen lopuksi olen kuitenkin somali, vaikka koenkin olevani suomalainen.”
Kotoutuminen on tärkeää. On kuitenkin tärkeää ymmärtää assimilaation ja kotoutumisen ero. Meillä on monia identiteettejä, eikä ole yhtä tapaa olla suomalainen. Muuten riskinä voi olla jopa eräänlainen koloniaalinen lähestymistapa maahanmuuttajiin.
Kun muutamme uuteen maahan, emme lakkaa yhtäkkiä olemasta mitä olemme, vaikka muutos on toki mahdollista. Voimme siis olla monia asioita ja omaksua monia identiteettejä samaan aikaan.
Homogeenisellä tai kapealla ymmärryksellä Suomesta, sen väestöstä tai kulttuurista on myös vaikutuksia demokratiaan. Demokratiaan kuuluu lähtökohtaisesti identiteettien moninaisuus ja muutos. Pelkään, että jumittumalla yhteen määritelmään Suomesta suljemme välttämättömän avoimuuden pois keskustelusta.
Meidän tulee pystyä suojelemaan demokratiaa ja vapautta, niin dialogin kuin insituutioiden tasolla. Muuten uhkana on homogeeninen identiteetti Suomessa, johon kaikki eivät kuulu.