Työelämä on muuttunut: yhä useampi suomalainen saa toimeentulonsa useista lähteistä – toimii osin yrittäjänä, osin keikkatyöläisenä, joskus palkansaajana, usein näiden yhdistelmänä. Silti sosiaaliturvajärjestelmämme toimii edelleen kuin olisi vuosi 1995: ihminen voi olla vain yksi asia kerrallaan – palkansaaja, yrittäjä tai työtön.
Tämä tuottaa arjessa kohtuuttomia tilanteita.
Pienikin yritysidea voi viedä tuet
Esimerkiksi graafikko, joka mainitsee TE-toimistolle perustaneensa Amazon-myyjätilin ilman tuloja, voi menettää työttömyystukensa. Tuki keskeytyy ja käynnistyy viikkojen mittainen selvitysprosessi – ja tämä tapahtuu, vaikka todellista liiketoimintaa ei olisi vielä syntynyt.
Samanlaisia tapauksia löytyy kymmenittäin:
- Ihminen ei saa tukea, koska hänen vanha yrityksensä löytyy edelleen YTJ:stä.
- Kulttuurityöntekijän tuet katkaistaan, koska hänen teoksensa on edelleen myynnissä verkkokaupassa.
- Kevytyrittäjän laskutustulo 200 €/kk tulkitaan päätoimiseksi yrittäjyydeksi.
Nykyjärjestelmä rankaisee kokeilemisesta ja yrittäjyydestä – vaikka juuri näihin hallitus peräänkuuluttaa kasvua ja aktiivisuutta.
Perustulo ratkaisuna joustavaan työelämään
Tällaisia ongelmia voitaisiin välttää siirtymällä kohti perustulopohjaista sosiaaliturvaa. Perustulo, joka maksetaan kaikille perustasolla riippumatta työtilanteesta, mahdollistaisi:
- yritystoiminnan kokeilemisen ilman tukien menetystä
- osa-aikatyön ja freelancer-tulojen yhdistämisen ilman byrokratiaa
- luovan työn tekemisen ilman epävarmuutta, että jokin sivutulo katkaisee perusturvan
Sitra ja useat asiantuntijatahot ovat esittäneet perustuloa juuri keinoksi vastata työelämän pirstaleisuuteen ja turvata ihmisten toimeentulo ilman passivoivaa kontrollia. Perustulokokeilu (2017–2018) osoitti, että ihmiset kokivat vähemmän stressiä ja olivat rohkeampia kokeilemaan työtä ja yrittäjyyttä – vaikka tulovaikutukset olivat maltillisia.
Nykyhallitus: tiukennuksia ja pieni valonpilkahdus
Hallituksen toimet ovat toistaiseksi lisänneet epävarmuutta:
- omavastuupäivien palautus
- karenssien laajennus
- tukien porrastukset ja aktiivimallit
- ay-jäsenyyden verovähennyksen poisto
Samalla hallitusohjelmassa on kuitenkin mainittu yhdistelmävakuutuksen valmistelu. Tämä voisi olla askel kohti järjestelmää, joka tunnistaa ansiot palkasta ja yrittäjyydestä yhdenvertaisesti. Mutta ilman selkeää suuntaa kohti tulo- ja ihmisperustaista sosiaaliturvaa, uudistukset uhkaavat jäädä puolitiehen.
Mitä pitäisi tehdä?
- Modernisoidaan työvoimapoliittinen tulkinta.
Yrittäjyyden tulkinta ei voi enää perustua muotoon (esim. y-tunnus), vaan sen on pohjauduttava todellisiin tuloihin ja ajankäyttöön. - Käynnistetään yhdistelmävakuutus ja tuetaan perustulopohjaisia ratkaisuja.
Yhdistetään palkansaajien ja yrittäjien turva tuloihin perustuvaksi malliksi. Samalla voidaan pilotoida alueellisia perustulomalleja, erityisesti aloilla, joissa työllistyminen on projektikohtaista. - Annetaan ihmisille mahdollisuus yrittää – turvallisesti.
Luodaan 6–12 kuukauden kokeilujaksoja, joiden aikana työtön voi testata yritysideaa ilman tukien menetystä. Tämä kannustaa luovuutta ja riskinottoa. - Tuodaan takaisin perusturvan ihmisarvo.
Perustuloa tai sen kaltaista järjestelmää ei pidä nähdä tukien laiskistavana vaihtoehtona, vaan turvana, joka mahdollistaa aktiivisuuden, oppimisen ja itsensä työllistämisen epävarmuuden keskellä.
Ei lisää valvontaa, vaan lisää mahdollisuuksia
Järjestelmä ei saa rangaista siitä, että ihminen haluaa olla oma-aloitteinen, kokeilla ja kehittyä. Tarvitsemme sosiaaliturvan, joka ei perustu oletukseen passiivisesta työttömästä vaan aktiivisesta kansalaisesta, joka tarvitsee selkänojaa, ei sanktioita.
🔗 Lue lisää aiheesta: